Rehevöityminen on fosforin ja typen (kasvien ravinteiden) kertymistä vesistöön. Ravinteiden lisääntyessä kasvit, planktonit ja levät lisääntyvät vesistössä. Kasvit kuluttavat enemmän happea, kuin ennen. Myös pohjien hajottajabakteerit kuluttavat enemmän happea, koska niillä on enemmän kasvimassaa hajotettavanaan. Tämän seurauksena vesistöön voi tulla happikato, jonka seurauksena esimerkiksi kalat kuolevat. Jotkut kalat kuitenkin hyötyvät rehevöitymisestä, esimerkiksi särjet.
Ihminen edistää toiminnallaan vesistöjen rehevöitymistä. Useasta eri lähteestä peräisin olevaa kuormitusta sanotaan hajakuormitukseksi. Yhdestä lähteestä peräisin olevaa paikallista kuormitusta sanotaan pistekuormitukseksi. Hajakuormitus vaikuttaa usein laajemmalla alueella, kuin pistekuormitus. Hajakuormitusta aiheuttavat esimerkiksi pellot ja metsätalous, pistekuormitusta esimerkiksi tehtaiden jätevedet. Rehevöityneen järven ravinteita voi varastoitua pohjaan. Niiden vapautumista takisin veteen kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi.
Lähteet:
Peda.net (2016)
https://peda.net/yhdistykset/bmol-ry/koulutus/eyy/yhteinen_ymparisto/rehev%C3%B6ityminen (23.1.2016)
Ymparisto.fi (2016)
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Jarvien_kunnostus/Kunnostustarvetta_aiheuttavia_tekijoita/Rehevoityminen (23.1.2016)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti